Viikonloppuna teimme sienipastaa ja eilen maistui sienimunakas. ”Talven” synkeydess\u00e4 tuo lohtua nauttia edelliskes\u00e4n ja syksyn s\u00e4il\u00f6tyst\u00e4 sadosta – vaikka Etel\u00e4-Suomessa syksy kyll\u00e4 tuntuu jatkuvan edelleen. N\u00e4m\u00e4 sienet olivat Hauholla asuvan anoppini ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja s\u00e4il\u00f6mi\u00e4, koska meilt\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t sienireissut yhteen lyhyeen. Kaverini ehtiv\u00e4t paremmin: Kurikasta kotoisin oleva yst\u00e4v\u00e4ni tarjosi loppusyksyt\u00e4 saalistaan tekem\u00e4\u00e4 keittoa ja pitsaa, koulukaverini Kuortaneelta l\u00e4hetteli samoihin aikoihin kuvia pirkkalalaisen kihlattunsa kanssa t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n koreista, samoin vaimoni Kuopiosta kotoisin oleva yst\u00e4v\u00e4t\u00e4r. Turkulainen yst\u00e4v\u00e4ni taas k\u00e4vi taas p\u00e4\u00e4osin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja Tampereella asuvan 20 hengen kaveriporukkansa kanssa vuotuisella viikonlopun mittaisella sienestysreissulla Seitsemisen kansallispuistossa. On tietysti luonnollista, ett\u00e4 sienestyst\u00e4 harrastetaan ymp\u00e4ri Suomea, sill\u00e4 suomalaiset ovat perinteisesti luonnossa viihtyv\u00e4 ja sen antimista nauttiva kansakunta.<\/p>\n
Paitsi ettei se ihan niin mene. Pirkko Sallinen-Gimplin kirjasta El\u00e4v\u00e4 karjalaisuus<\/em> k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 sienestys on levinnyt L\u00e4nsi-Suomeen siirtokarjalaisten my\u00f6t\u00e4. Ennen sotia sieni\u00e4 ei k\u00e4ytetty ruokana herraskaisravintoloita lukuunottamatta Lappeenrantaa ja Joensuuta l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 Nurmesta pohjoisempana kuten alla olevasta kirjan kartasta k\u00e4y ilmi.<\/p>\nPiirtomerkki 1 (rasteri) esitt\u00e4\u00e4 sienten kansanomaisen k\u00e4yt\u00f6n l\u00e4nsirajan ennen sotia, piirtomerkki 2 (mustat pallot) n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t alueet, joissa sienten k\u00e4ytt\u00f6 omaksuttiin siirtokarjalaisilta (Pirkko Sallinen-Gimpl: El\u00e4v\u00e4 karjalaisuus, s. 102)<\/figcaption><\/figure>\n
On hassua ajatella, kuinka paikallista t\u00e4m\u00e4kin harrastus on aikanaan ollut. Er\u00e4s Oulun seudulta kotoisin ollut muistelee:<\/p>\n
”Sieni\u00e4 ei Temmeksell\u00e4 ja Limingassa lapsuusaikanani ihmisravinnoksi k\u00e4ytetty, mutta kun siirtov\u00e4ke\u00e4 tuli seutukunnalle, niin he opettivat sienien k\u00e4yt\u00f6n ruokataloudessa kanta-asukkaille.”<\/p>\n
Pirkko Sallinen-Gimpl: El\u00e4v\u00e4 karjalaisuus, s. 103<\/p><\/blockquote>\n
Nykyisess\u00e4 globaalissa maailmassa, jossa kaupunkilainen voi saman korttelin sis\u00e4ll\u00e4 valita nepalilaisen, turkkilaisen, libanonilaisen, kiinalaisen, amerikkalaisen ja malesialaisen ravintolan v\u00e4lill\u00e4 ja jossa eksoottiset herkut ja ruoka-aineet kuten carambola, avokado, tahini, sriracha ja wasabi ovat tarjolla ruokakaupoissa Hangosta Utsjoelle, on my\u00f6s vaikea kuvitella 1900-luvun alkupuolta, jolloin ruoka oikeasti oli paikallista. Viel\u00e4 100 vuotta sitten karjalanpiirakoitakin tosiaan valmistettiin ja sy\u00f6tiin vain Karjalassa eik\u00e4 niit\u00e4 tunnettu muualla Suomessa. Vasta siirtokarjalaisten my\u00f6t\u00e4 n\u00e4m\u00e4 herkut levisiv\u00e4t muualle Suomeen. Alla oleva kartta havainnollistaa t\u00e4t\u00e4.<\/p>\nPiirtomerkki 1 (vinoviivat) esitt\u00e4\u00e4 karjalanpiirakan valmistualuetta 1923-24, piirtomerkki 2 (mustat kolmiot) taas alueita, joissa karjalanpiirakan k\u00e4ytt\u00f6 tai valmistus on tullut tunnetuksi siirtokarjalaisten v\u00e4lityksell\u00e4 vuoteen 1982 menness\u00e4 (Pirkko Sallinen-Gimpl: El\u00e4v\u00e4 karjalaisuus, s. 81)<\/figcaption><\/figure>\n
Kuten ruokien ja kulttuurin levi\u00e4misess\u00e4 aina, laatu saattaa matkalla k\u00e4rsi\u00e4. Er\u00e4s karjalainen kommentoi tehdastekoisia piirakoita n\u00e4in kipakasti:<\/p>\n
”Karjalanpiirakoita yritt\u00e4\u00e4 nykyisin v\u00e4h\u00e4n jokainen tehd\u00e4, itse kukin v\u00e4h\u00e4n omaan tyyliins\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ruokaa ei aikaisemmin tunnettu paikkakunnalla ollenkaan. Valitettavasti kaupallisuus on tuhonnut jo nykyisell\u00e4\u00e4n karjalanpiirakan t\u00e4ydellisesti eineskeitti\u00f6iden ja leipomoiden otettua sen ohjelmaansa t\u00e4ydellisell\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6budjetilla, jolloin karjalanpiirakka lopullisesti tuhottiin ja saatiin vain hikisi\u00e4 keng\u00e4npohjallisia monestakin leipomosta.”<\/p>\n
Pirkko Sallinen-Gimpl: El\u00e4v\u00e4 karjalaisuus, s. 82<\/p><\/blockquote>\n
Karjalanpiirakan, karjalanpaistin, sienien ja kaaliruokien lis\u00e4ksi karjalaisten mukana levisi siirtokarjalaisten mukana muualle Suomeen Sallinen-Gimplin mukaan my\u00f6s runsaampi kahvin juonti ja teen k\u00e4ytt\u00f6. Ensimm\u00e4ist\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s yhten\u00e4 suomalaisuuden peruspilarina. Taidanpa juhlistaa t\u00e4t\u00e4 menestyksek\u00e4st\u00e4 kulttuurinvaihtoa juomalla kupin kuumaa tsaikkua<\/em>!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
![\"\"](\"https:\/\/www.matrinhirvoset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/blogi_01-2020_sienestys.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.matrinhirvoset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/blogi_01-2020_karjalanpiirakka.jpg\")