Helmikuu on meidän perheessä alkanut lomatunnelmissa. Vietimme puolisoni Sepon kanssa kaksi upeaa matkaviikkoa lempikohteessamme Teneriffalla, Puerto de la Cruzissa. Siellä on varhainen kevät. Strelitziat, bougainvilleat, magnoliat ja monet muut kukat kukkivat, kyyhkyset kujersivat ja pikkulinnut visersivät iloisesti. Lämmintä oli +20-21°C.
Kuvat Botanico-kasvitieteellisestä puutarhasta 27.1.2017 M-R. Hirvonen
Kuva SanTelmo aukiolta 1.2.2017 M-R. Hirvonen
Riitan-päivänä 1.2. tunnelmaa loivat pimenevä ilta, Atlantin aallot ja kynttiläillallinen. Olen aina jotenkin juhlinut myös toista nimipäivääni, sillä Riitta on myös isoäitini Elmina Hirvosen (Riitta Elmina) toinen nimi ja minulle merkityksellinen ja tärkeä pienen juhlan aihe. Serkkuni Riitta Hirvonen – Lankischin kanssa onnittelimme toisiamme Facebookissa.
Pyhän Neitsyen, Candelarian mustan Neitsyen juhlaa vietettiin 2.2. Teneriffalla juhlaa vietetään valon odotuksen juhlana ja samalla se on katolisen kirkon kirkollinen juhlapäivä Neitsyt Marian, Jeesuksen äidin, ylösnousemuksen muistamiseksi. Mekin osallistuimme Iglesia de San Fransisco -kirkossa kynttilämessuun, jossa lauloimme Candelarian Neitsyen hymnin. Lauantaina 4.2. teimme retken Candelariaan. Paikka oli vaikuttava – yhdeksän guanchikuninkaan patsasta aukion reunalla, uljaita lempeäkatseisia kuninkaita kuvattuna kääntyneinä selkä merelle, katse kohti aukiota. Basilika oli todella kaunis upeine maalauksineen, erityisesti alttari, jossa Pyhä Neitsyt on kuvattuna. Legendan mukaan kaksi guanchi -paimenta löysivät Neitsyt Mariaa esittävän patsaan jo noin 600 vuotta sitten.
Neitsyen alkuperästä on paljon erilaisia teorioita. Gracia Penttinen, lähes 30 vuotta Teneriffalla asunut kirjoittaja kertoo seuraavaa: Eräs teoria on se, että patsaan toi saaren vesille 1400-luvun alussa ”ristiretkellään” liikkunut Jean IV Bethencourt. Kanarialaisten muinaisperinteitä ja –tapoja selvitettäessä puhutaan Maaäidin ja Auringon kunnioituksesta ja palvomisesta. Rituaaleja taaksepäin tarkasteltaessa ja Neitsythahmon väriä tutkittaessa, on todettu, että varhaisissa Maaäidille omistetuissa yhteyksissä musta kivi oli tärkeä. Eräs näitä varhaisia mustia Maaäidille omistettuja kiviä on esimerkiksi nykyinen Kaban kivi, jota muslimit palvovat. Muualla mustan kiven symbolinen palvonta siirtyi mustaihoisen, Maaäidin värisen naishahmon palvontaan. Usean mustan neitsyen sisällä säilytettiin mustaa kiveä, joskin nämä kivet ovat useimmiten hävinneet. Ignacio Reyes García niminen tenerifeläinen kansantieteen tohtori yhdistää mustan Neitsyen egyptiläiseen Isis kulttiin, joka tuli vähitellen Pohjois-Afrikan kautta Kanarian saarille.
Sukututkimuksen ja DNA-näytteiden perusteella olemme mekin Matrin Hirvoset ehkä tulleet joskus kauan sitten Afrikasta Matriin. Millainen matka se onkaan ollut? Ihmiskunnan historia on mielenkiintoisella tavalla salaperäinen ja eri teorioineen tutkijoita kiinnostava! Sekin on merkityksellistä, että monet kulttuurien sisäiset ilmiöt ovat monille alkuperäiskansoille yhteisiä.
Meidän suomalaisten Kynttilänpäivä 5.2. valon juhlana ajoittuu samaan aikaan Teneriffan suojelupyhimyksen Candelarian juhlan kanssa. Pimeimmän talvikauden jälkeen odotamme kaikkialla valoa ja kevään tuloa! Helmikuussa meillä on monta juhlapäivää, joita eri tavoin viettämällä ystäviemme, naapureidemme ja perheenjäsentemme kanssa tai kutsumalla itsensä yksinäiseksi kokevia lähimmäisiämme mukaan voimme yhdessä riemuita Pohjolan talvesta ja siirtyä ainakin ajatuksissamme iloiten kohti kevättä.
Tulossa on ensi viikolla 14.2. Ystävänpäivä – Valentine´s Day ja kuukauden lopussa Laskiainen ja Kalevalan päivä.
Toivotan teille kaikille valoisia ja iloisia helmikuun päiviä!
9.2.2017 Marja-Riitta Hirvonen