Päätin kirjoittaa lokakuun blogissa tekoälystä, koska se on nyt hyvin puhuttu aihe ja olen itsekin päässyt käyttämään sitä hyvin paljon omassa työssäni.
Tekoäly eli keinoäly tai AI (tulee englannin sanoista artificial intelligence) on tietokoneohjelman kyky tehdä älykkäinä pidettyjä toimintoja. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat puheentunnistus, tietokonenäkö ja kääntäminen luonnollisten kielten välillä. Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, joka tutkii ja kehittää järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan, päättelemään ja suorittamaan tehtäviä itsenäisesti.
OpenAI julkaisi ChatGPT:n 30. marraskuuta 2022. Chatbot saavutti 100 miljoonaa käyttäjää kahdessa kuukaudessa, mikä teki siitä historian nopeimmin kasvaneen kuluttajasovelluksen. ChatGPT:n julkaisu käynnisti niin kutsutun tekoälybuumin, joka on johtanut massiivisiin investointeihin alalle. JPMorganin mukaan tekoälyyn liittyvät osakkeet ovat tuottaneet 75 prosenttia S&P 500 -indeksin tuotoista ChatGPT:n julkaisun jälkeen.

Tekoälyn käyttö on levinnyt räjähdysmäisesti työelämään ja opiskeluun. Suurimmat hyödyt varsinkin toimistotyössä ovat tekoälyn käyttö tiedon hakemisessa ja analysoimisessa. Tekoäly pystyy hakemaan tietoa suuresta määrästä erilaisia lähteitä muutamassa sekunnissa. Se auttaa vaikeiden termien käsittelyssä ja sillä pystyy luomaan tyylikkäitä sähköpostiviestejä. Tekoäly pystyy myös luomaan erilaisia dokumentteja käyttäjän toiveiden mukaisesti sekä laatimaan aikatauluja.
Käyttäjän vastuulle jää kuitenkin aina sisällön tarkastaminen ja muokkaaminen. Tekoälyn tuottama sisältö ei ole koskaan sellaisenaan julkaisukelpoinen. Jokainen tekoälyn käyttäjä niin työ- kuin opiskelijaelämässä vastaa tiedon sisällöstä ja paikkaansapitävyydestä. Lisäksi täytyy joka kerta miettiä mitä sisältöä tekoälylle jakaa. Salassa pidettäviä tietoja, omia tai muiden henkilötietoja tai yrityssalaisuuteen liittyviä tietoja ei saa koskaan syöttää tekoälysovelluksiin. Tekoälyn suurimpia riskejä ovat tietoturvallisuus ja mainehaitta.
Näin tekniikan ammattilaisen näkökulmasta tekoäly ei kuitenkaan osaa määrittää tarkkoja tuoteratkaisuja, mikä on tulevaisuuden työskentelyä ajatellen hyvä asia. Tekoäly on kuitenkin muuttanut työelämän rytmin paljon nopeatempoisemmaksi, joka voi ajoittain tuntua kuormittavalta. Tekoäly voikin aiheuttaa liiallista tehostamista työpaikalla ja aiheuttaa sen, että kaikkia asioita aletaan ensimmäiseksi kysymään tekoälyltä. Tämä alkaa taas vaikuttaa työntekijän omaan osaamiseen eikä paranna työssöoppimista.
Tuleeko sitten tekoälyn aiheuttama maailmanloppu? Tuleeko superäly, joka tuhoaa ihmiskunnan? Vai säilyykö tekoäly ihmisen hallinnassa? Ja tulee vain parantamaan tuottavuutta? Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuus lankeaa lopulta jonnekin ääripään ennusteiden välimaastoon. Tekoäly ei ehkä jouduta maailmanloppua, mutta ei se ole täysin harmiton tietokoneohjelmakaan. Se muuttaa maailmaa, mutta isot kriisit on ennenkin onnistuttu selättämään.
Tämän blogin kirjoituksessa käytettiin vain vähän tekoälyä.












