Marraskuun blogi

Seuraavaksi blogausvuorossa hallituksen jäsenistä Paula.

Musankuuntelusta

Marraskuun kunniaksi päätin kirjoittaa blogiin jostain kivasta. Nimittäin kuuntelen aika paljon musiikkia. Yleensä kun liikun julkisilla Helsingissä eli käytännössä päivittäin, vetäydyn kuulokkeiden ja musiikin luoman poissaolokyltin suojiin. Jotka asutte kaupungeissa ehkä ymmärrätte tällaista käyttäytymistä.

Olen walkman– ja discman -ajan nuori, joka tankkasi levyjen kansilehdet moneen kertaan. Musiikin lisäksi minua kiinnostaa yhä ihmiset musan takana. Mitä he haluavat kertoa? Epämääräisesti koen, että jokainen musiikkikappale on tekijänsä estetiikan ja elämänkatsomuksen manifesti jollain hämärällä tavalla. Vähän niin kuin jokainen ihminen on jollain tavalla oman perimänsä manifesti.

Eikä mua edes kiinnosta musiikin tekijät persoonina. En innostu starakulttuurista ja jalustoille nostamisista, en myyntinumeroista. Janoan musiikkia, joka kantaa tekijöiden kokemuksia ja olemuksia ikään kuin muotoina tai hahmoina. Haluan kuulla mitä asiaa heillä oikeasti. Musiikki voi kertoa paljon enemmän kuin laulujen sanat. Yksi yksittäinen kappale harvoin riittää tutustumaan artistiin/muusikkoon/yhtyeeseen/säveltäjään/tuottajaan kovin hyvin, ja siksi kuuntelen suoratoistopalveluistakin enemmän kokonaisia albumeja kuin sekalaisia soittolistoja.

Busseissa ja junissa kulkeminen on siedettävää, kun menee musiikkiportaalista läpi ja pääsee vieraaksi noiden tuntemattomien musiikintekijäihmisten avaamiin maailmoihin. Usein siellä on jotain tuttua ja turvallista hieman eri lailla laitettuna (samat ikeakalusteet mutta eri järjestyksessä, samat hippikankaat seinillä tms). Mutta ei aina. Joskus on aivan vieraita kasveja puutarhassa ja booli ihan uuden makuista. Ja mikä parasta, sinne voi palata aina uudestaan.

Päätän kirjotuksen näihin eskapistisiin tunnelmiin. Hyvää marraskuuta kaikille! Moikataan jos huomataan!