Mitä tiedämme Pekka Pekanpojan ja Lusiina Niilontyttären elämästä? Millaisia he olivat ihmisinä ja millainen oli heidän yhteinen elämänsä? Inkeri ja Mirjami kertoivat vuosia sitten sukutapaamisessa muistoja Lusiinasta. Koska Pekka kuoli jo varhain ei hänet henkilökohtaisesti tuntevia ole ollut aikoihin muistoja kertomassa. En muista oman isänikään juuri isästään Pekasta puhuneen. Tämä ei ole kyllä ihmekään, olihan isäni vain 12-vuotias Pekan kuollessa. Näin ollen isäni omat muistot olivat varsin rajoitettuja.
Eikä tavallisten talonpoikien ja heidän perheidensä elämässä yleensä niin merkittäviä tapahtunut, että meille olisi jäänyt dokumentteja tutkittavaksi. Lähes ainoa kirjallinen lähde on kirkonkirjat, virallisemmin sanottuna pää- ja rippikirjat. Ne ovat yleensä hyvin säilyneet Pekan ja Lusiinan yhteisen taipaleen alkuvuosista saakka. Papin käsialakin on kohtuullisesti luettavaa minkä lisäksi kirkonkirjoissa käytettiin jo yleisesti suomea. Nämä kaksi asiaa tekevät kyseisistä dokumenteista helposti tulkittavia.
Yleensä pää- ja rippikirjoissa oli aina yksi aukeama saman talon asukkaille. Tämä on sukututkijoiden kannalta mukavaa. Lisäksi saattaa kirkonkirjoissa olla papin lisäämiä huomautuksia muutoista, rangaistuksista jne.
Oheisessa kuvassa on aukeama vuosien 1890–1899 pää- ja rippikirjasta. Kuvan teksti ei ole ehkä kovin hyvin luettavaa. Mainittakoon, että kirjoittajan käsiala on poikkeuksellisen kaunista. Liekö itse Sortavalan rovastikunnan lääninrovasti A.G. Walle, joka tuolloin toimi Uukuniemen kirkkoherrana, vastannut kirkonkirjoista?
Kirjan ensimmäisellä sivulla on lueteltu talon rippikoulun käyneet asukkaat. Alle rippikouluikäiset lapset olivat omassa, lastenkirjaksi kutsutussa dokumentissa. Talossa ovat asuneet talollinen Pekka Matinpoika Hirvonen ja hänen vaimonsa kolmannessa avioliitossa, Katri Juhontytär Hartikainen, Pekka Matinpojan poika Pekka Pekanpoika ja vaimonsa Lusiina Niilontytär sekä Pekka Pekanpojan sisarpuoli Ida Josefina Pekka Matinpojan toisesta avioliitosta. Koska Pekka Matinpoika mainitaan talollisena ja Pekka Pekanpoika hänen poikanaan, näyttää siltä, että talon isäntänä oli edelleen Pekka Matinpoika. Kun Pekka Pekanpoika ja Lusiina Niilontytär avioituivat kesällä 1889, muutti Lusiina Niilontytär miniäksi taloon, jossa komentoa pitivät 58-vuotias appi ja hänen 50-vuotias puolisonsa. Pian alkoi perhe myös kasvaa. Ensimmäisenä syntyi Hilda Katri 6.3.1890, mutta menehtyi jo saman vuoden kesällä 19.8. Seuraavina olivat vuorossa Pekka Adolf 25.6.1891, Selma 27.4.1894 ja Hiskias 22.5.1897.
Tilan nimeä ei ole merkitty, mutta sen mainitaan olevan ”Perintötila”. Ruotsissa oli 1500-luvun lopusta saakka käytössä maaomaisuuden jako kruununtiloihin, perintötiloihin ja rälssitiloihin. Ilmeisesti tämä jako oli tullut myös Uukuniemelle Stolbovan rauhan (1617) jälkeen, jolloin mm. Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsiin. Tämä käytäntö jatkui sitten suuriruhtinaskaudella. Perintötila oli alkuaan valtion omistama kruununtila, joka oli lunastettu omaksi. Oli Matrissa myös Mäkelän tila, joka oli kirkonkirjojen mukaan ”Ruununtila” (siis ilmeisestikin kruununtila, jota ei oltu vielä lunastettu omaksi). Sitä isännöi Kalle Matinpoika Hirvonen, Pekka Matinpojan veli ja tämän kuoltua poikansa Matti Kallenpoika, siis Pekka Pekanpojan serkku. On epäselvää, mikä on tämän Mäkelän tilan yhteys siihen Mäkelään, jonka me tunnemme Pekka Pekanpojan ja Lusiina Niilontyttären sekä heidän jälkeläistensä asuinpaikkana. Merkintä 32/900 manttaalia tarkoittaa tilan maksettavaksi määrätyn veron suuruutta. Kruunun omistamia tiloja, joiden tilukset olivat niin pieniä, ettei niille oltu määrätty manttaalia, ts. maksettavaa veroa, kutsuttiin kruununtorpiksi. Myös Matrissa oli kruununtorppia.
Ensimmäisellä sivulla on myös tieto rokottamisesta. Kaikki Pekka Matinpojan isännöimän talon asukkaat oli rokotettu.
Mielenkiintoinen tieto ensimmäisellä sivulla liittyy lukutaitoon sekä Raamatunhistorian ja Lutherin katekismuksen osaamiseen ja ymmärtämiseen. Näiden osoittamiseen käytettiin aivan omaa koodikieltä. Heikoin taso merkittiin pelkällä pisteellä, paras ristillä. Taitoja ja osaamista testattiin vuotuisilla kinkereillä. Sekä vanha että nuori pari olivat keskenään varsin tasaisia. Pekka Matinpoika ja Katri Juhontytär eivät aivan parhaaseen sisälukutaidossa ja katekismuksen osaamisessa yltäneet, mutta olivat lähellä arvosteluasteikon yläpäätä. Nuoreen pariin Pekka Pekanpoikaan ja Lusiina Niilontyttäreen siirryttäessä tapahtui tasokorotus: sisälukutaidossa molemmat saivat korkeimman merkinnän, Lusiina lisäksi katekismuksen osaamisessa. Pekka Pekanpojalle jäi tässä vielä vähän parannettavaa.
Pää- ja rippikirjojen aukeaman toinen sivu sisältää tiedot käynneiltä Herran ehtoollisella. Jokaiselle vuodelle oli oma sarakkeensa. Olisikohan ollut ihan sääntö käydä vähintään kerran vuodessa, koska noin tarkasti siitä kirjaa pidettiin? Säntillisesti Pekka Pekanpoika ja Lusiina Niilontytär ainakin vuosittain ehtoollisella kävivät, loppukesällä tai alkusyksyllä. Ilmeisesti he eivät mitään erityisen ahkeria kirkossakävijöitä olleet, koska merkintä ehtoollisella käynnistä oli paremminkin loppuvuodesta. Molemmilla pareilla oli yksi vuosi jäänyt väliin. Kahtena ensimmäisenä vuotena molemmat pariskunnat olivat tehneet yhteisen kirkkomatkan ja käyneet ehtoollisella. Ilmeisesti lasten syntyminen on aiheuttanut sen, että pariskunnat alkoivat käydä kirkossa eri päivinä toisen toimiessa lapsenlikkana toisen kirkkomatkan aikana. Ida Josefina, joka pääsi ensimmäisen kerran ripille 1895, kävi sen sijaan aina yhdessä kirkossa nuoren parin kanssa.
Viimeinen sarake toisella sivulla liittyy asevelvollisuuteen. Pekka Pekanpojan kohdalla siinä on merkintä ”klpmt”, kelpaamaton. Pekka Pekanpoika oli siis asevelvollisuuteen kelpaamaton. Epäselväksi jää, miksi ja missä tämä on todettu tai päätetty. Olisiko sydän vaivannut jo tuolloin, kuolihan Pekka Pekanpoika suhteellisen nuorena, 54-vuotiaana, sydänvaivoihin?
Kovin yksityiskohtaista kuvaa emme saa kirkonkirjojen perusteella esivanhempiemme elämästä vuosisadan lähestyessä loppuaan Matrissa. Ajan kierto näyttäytyy ainakin olevan tasaista ja vakaata. Pekka Pekanpoika ja Lusiina Niilontytär näyttävät olevan hiukan totisia, kunniallisia sekä esivaltaa ja sääntöjä kunnioittavia. Kuulostaako tutulta, tunnistammeko me, heidän jälkeläisensä, itsessämme samoja piirteitä?