Minä niin nautin syksystä. Aina niin ei ole ollut. Olenhan kevään lapsi.
Nuorempana syksyyn liittyi, ei niin kivoja asioita. Arki alkoi, koulun aloitus kesälomien jälkeen, erilaiset velvollisuudet, päivät lyhenivät, säät ”huononi”?
Nykyään rakastan syksyä, tunnen että syksyllä olen vapaampi
Kesän alussa suunnittelemme lomia, ehkä matkaa, pitäisi tehdä sitä sun tätä, ehtiä sinne sun tänne jne. Aikaa on rajallinen määrä, aikataulutetaan koko elämä. Arvuutellaan millainen tulevan kesän sääprognoosi mahtaa olla? Totta että kesä on lyhyt täällä pohjolassa. Kesään kohdistuu paineita
Turhanpäiväinen voivottelu säille vie energiaa, säillehän emme voi mitään. Luin osuvan filosofisen lauseen jostakin ”jotkut kastuvat ja toiset tuntevat sateen” siinä on mielestäni viisautta
Rakastan pimeneviä syysiltoja. Mikään ei voita tunnelmointia katsellen kirkasta tähtitaivasta. Tunnelmoin kynttilänvalossa, takkatulen loimutessa katsellen romanttista elokuvaa. Ei tarvitse lähteä mihinkään
Raikas syysilma on hyvä hengittää, mielikin virkistyy. Nautin syksyn väreistä
Rakastan uida luonnonvesissä. Erityisesti niissä raikkaissa, viileissä vesissä. Uintipaikat ovat hiljaisempia, vesi on raikasta, hyvälle tuoksuvaa. Kylmäuinti todella hellii kehoa ja mieltä! Olen täynnä energiaa
Elämä tässä ja nyt. Tunnen haikeutta kuunnellessa syysmuuttoon valmistuvien kurkien ja joutsenten ääniä. Mutta tiedän että linnut palaavat takaisin taas etelänlomiltaan
Tähän loppuun laitan muutaman säkeistön Tove Janssonin ja Erna Tauron laulusta Syyslaulu joka kertoo kiireellisyydestä rakastaa
Auli
”Kotimatka pitkä niin ei vastaantulijaa
illat sammuvat kylmään hämäryyteen
jo tule lohduttamaan synkkä mieli pujahtaa
syksy iltani yksinäisyyteen
kas pimeähän saa sitä ajattelemaan
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan
nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan
kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie
suo valon syttyä yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vei ”
Polkupyöräilin kirkkorannalle etätyöpäivän jälkeen
Äiti, minä ja Rufus lenkillä Saarella, ajalta kun tein etätöitä maalta, kotitilaltani käsin
