On taas huhtikuun viimeinen viikko ja yksi monen ihmisen kevään kohokohta vappu on taas edessä.
Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä. Se on monissa maissa yleinen vapaapäivä. Vappu on kevään juhla sekä kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Vappu on ollut Suomessa vuodesta 1979 lähtien virallinen liputuspäivä. Vappu on saanut nimensä pyhästä Valburgista, kristitystä pyhimyksestä, joka toimi 700-luvulla Heidenheimin kaksoisluostarin johtajana.
Työväenliike omaksui vapun juhlakseen 1800-luvun lopulla alunperin Yhdysvalloissa. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa vanhastaan päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu. Toukokuun 1. päivänä vuonna 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Kolme päivää myöhemmin chicagolaiset anarkistit järjestivät laajan mielenosoituksen lakon aikaisissa mellakoissa kuolleiden työläisten muistoksi. Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin välikohtauksessa kuoli ainakin neljä työläistä sekä useita poliiseja. Tapauksen jälkeen neljä anarkistia teloitettiin. Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali (1889-1916 toiminut sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysten kansainvälinen yhteistyöjärjestö) päätti, että Haymarketin uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890 ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.
Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”. Suomen ensimmäinen laajamittainen työväen vappu järjestettiin vuonna 1890.
Nykyään vapun vietto aloitetaan tyypillisesti jo vapunaattona 30.4. Tuolloin opiskelukaupungeissa opiskelijat pesevät ja lakittavat patsaita. Klo 18 ylioppilaat ja tiettyjen yliopistojen teekkarit painavat lakin päähänsä. Tampereen ja Otaniemen teekkarit kuitenkin laittavat teekkarilakit päähänsä vasta puoliltaöin. Insinöörilakin saa ohjesäännön mukaan laittaa päähän vappuaattona klo 12. Merkonomilakkia käytetään ylioppilaslakin säännöillä. Opiskelijoilla Akateeminen Vappu alkaa tyypillisesti jo monta päivää ennen vappuaattoa erilaisten tapahtumien, kuten sitsien ja juomakilpailujen merkeissä. Teekkarit järjestävät jäynöjään ja myyvät teekkarilehteä.
Vappupäivänä vappukansa kokoontuu puistoihin piknikeille ja ravintoloihin brunsseille. Suomessa vappuun kuuluvat perinteisesti sima ja munkit sekä kuohuviini ja tippaleivät. Kaupungeissa on erilaisia marsseja ja puolueet sekä ammattiliitot pitävät puheita. Vapputoreilta voi ostaa erilaisia vappuun liittyviä tuotteita sekä paljon muitakin tuotteita (osa krääsää ja osa ei). Myös poliittisilla puolueilla on vapputoreilla kojuja, joista he tarjoavat makkaraa ja munkkeja. Opiskelijoiden vapun vietto jatkuu edelleen vappupäivänä ja esimerkiksi ensimmäisen vuoden teekkarit eli fuksit saavat tuolloin teekkarikasteen.
Itselleni vappu merkitsi opiskeluaikoina lukuvuoden päättymistä ja kesän alkamista. Ammattikorkeakoulussa opiskellessa tentit ja lukuvuosi olivat vappuaattona jo ohi, mutta yliopistossa opiskellessa tentit olivat vielä vapun jälkeen edessä. En opiskeluaikoina ollut mitenkään innokas käymään opiskelutapahtumissa, mutta aina vappuna lähdin kaupungille. Nykyään pyrin aina vappuaattona osallistumaan lakitustapahtumaan ja laittamaan lakin päähäni. Ja tietysti vappupäivänä käyn vapputorilla. Paras vapputori muuten, jossa tähän mennessä olen käynyt on Vaasassa. Porissa ja Turussa on liian väljää ja Tampereella liian täyttä.
Hauskaa ja kuplivaa vappua kaikille.