Blogi

Rakkaat sukulaiset!

Heinäkuu on jo lähes puolessa, kun kirjoitan tätä blogia.

Loma on ollut super hyvä sisältäen veneilyä itäisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,  kotipuutarhassa puuhailua, lastenlasten kanssa oleilua, ystävien ja tuttavien tapaamista sekä kesästä nauttimista!

Suvun tapaamisen ja sukukokouksen valmistelu on Matrin Hirvosten hallituksen yhteistyönä meneillään. Kaikenlaisia teknisiä asioita on Sofian henkilökunnan kanssa hiottu ja ohjelman kakkossuunnitelmia on sateen varalta vielä suunnitteilla.

Heleää heinäkuuta kaikille  ja iloisiin tapaamisiin Kulttuurikeskus Sofiassa 28.7.2018!

 

 

KESÄ ja LOMA

Olemme saaneet kokea upean, yllätyksellisen lämpimän ja helteisen toukokuun!  

Moni pohtii millainen kesä mahtaa olla tulossa.  Viime kesä tuulineen ja sateineen on hyvin muistissa. Myönteisellä tavalla voi ajatella, että on hienoa, kun voi odottaa  hiukan erilaista kesäsäätä, jonka laatua eivät ennustajat eivätkä sammakkomiehetkään osaa meille kuvata.   ”Ei sää sääreen tartu”. Vanha  sananlasku on viisas ohje kesään. Olkoonpa sää millainen vain, on pukeuduttava sään mukaan ja etsittävä uusia iloa tuottavia asioita. Minulle kesän alku omassa puutarhassa on yksi mukavimmista kokemuksista, jolloin oma käden jälki näkyy heti ja puuhailu virkistää ja rentouttaa.

Kesäkuun alussa koululaiset, opiskelijat,  ammattiin valmistuneet ja ylioppilaat vanhempineen ja isovanhempineen ovat viettäneet tunteikkaita kevät – ja  valmistujaisjuhlia. Monet perheet ovat perinteitä kunnioittaen kutsuneet myös muita sukulaisia riemuitsemaan lastensa ja nuortensa saavutuksista. Mikä onkaan arvokkaampaa kuin oman perheverkoston tuomat onnittelut! Paljon onnea kaikille lukuvuotensa päättäneille! Uurastus on takana ja nyt alkaa LOMA.

Loma ja kesäajan puuhailut

Mitä uusia kokemuksia lomalla voi hankkia? Monille meistä ja erityisesti nuorille loma-aika on leppoisaa oleilua ja lepoa, aikaa kavereiden kanssa, kesätyötä, festareille osallistumista, ystävien ja sukulaisten kanssa tapaamisia.  Matka mökille tai johonkin uuteen kohteeseen tuottavat uusia näkökulmia ja ymmärrystä eri kulttuureista ja lisää taitoa elää itselle vieraassa kulttuurissa.

Itselleni kesäteatteriesitykset ja -konsertit tuottavat iloa. Ostinkin juuri tänään liput meille puolisoni kanssa Kivi-juhlille, Nurmijärven Taaborin vuorelle, missä esityksenä on Aleksis Kiven Rakkausjuhla: näytelmät ovat Kihlaus sekä Yö ja Päivä. Odotan innolla tätä teatteri-iltaa kesäkuun loppupuolella.

Huomenna olemme lähdössä lapsenlapseni kanssa mökkeilemään noin viikoksi. Suunnitelmissa on perinteisiä mökkipuuhia. Nautimme saunan lämmityksestä ja ihanasta tuoksusta, saunaveden kantamisesta järvestä, saunomisesta, uimisesta, onkimisesta, soutamisesta ja askartelusta. Meille tulee ohjelmaan puukon käsittelyä ja veistämisen opettelua, puiden pilkkomista ja pinoamista tulevan talven varastoihin.  Onget on jo ostettu, kohta lähden etsimään vielä matoja mukaan. Luonnon tutkiminen on myös tärkeää. Pidämme päivittäin havainnoistamme luontopäiväkirjaa. Mielihyvän aiheet ja nautinnot ovat meillä pieniä, varaudumme kuulostelemaan myös sateen ropinaa ja viettämään aikaa lueskellen.

Yhdessäolo ja tavallisesta arjesta poikkeavat toimintatavat mahdollistavat meidän kaikkien osaamisen kehittymistä niin vuorovaikutustaidoissa kuin kädentaidoissakin.  Makuaistia hemmottelemme monipuolisilla salaateilla ja villivihanneksilla ja runsailla tuoreilla kasviksilla, marjoja saamme vielä odotella. Grillaaminen ja lettujen paisto ruanlaitossa ovat oma perinteinen juttunsa, jotka ehdottomasti kuuluvat meidän mökkiloman viettoon, kuten meistä useammalla perheellä.

Rakkaat sukulaiset – Toivotan teille kaikille leppoisaa ja virkistävää kesää!

Tulettehan sukutapaamiseen Helsinkiin! Ilmoittautuminen alkaa olla jo ajankohtaista.

8.6.2018 Marja-Riitta Hirvonen

 

 

 

Kevään onni – miten sen tavoitamme?

Vuoden 2018 World Happiness raportin mukaan olemme maailma onnellisin kansa ja Maailman terveysjärjestön juuri julkaistussa tutkimuksessa Suomen ilmanlaatu on maailman puhtain.

Upeaa Suomi ja suomalaiset!!!                                                                                                Tulokset ovat huikeat.  Arvostakaamme suomalaista yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa politikkaa ja ”vanhanaikasilta” kuulostavia perinteisiä arvoja vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Näistä nousee yksilöiden ja kansan onnellisuuden kokemus.

Lastenlaulussa Kevätsää (suomal. sanat Samppa P. Asunta) kuvataan mielestäni erinomaisen kauniisti kevättä suomalaisessa luonnossa. Metsiemme merkitys ilmastollemme ja ihmisten hyvinvoinnille on valtavan suuri! Kunpa itse tämän aina oivaltaisimme ja muistaisimme.

Kevätsää, lämmittää,
luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa,
puut jo silmut saa.
Lintustenkin laulu soi,
puut ja metsät vihannoi.
Kevätsää, lämmittää,
luonnon herättää.

Kollektiivinen ilo

Olemme juuri viettäneet Vappua, suomalaista kevään, opiskelijoiden ja työn karnevaalia. Kuka milläkin tavalla… Useimmille meille Vapun perinteisiin kuuluvat ilmapallot, serpentiinit, sima, kuohujuoma, tippaleivät, donitsit, silliaamiainen, piknikit, Vappukonsertit.  Nuoruusmuistoihini herkistää palaamaan aina uudelleen Mantan lakitus ja Ullanlinnanmäen Vappuilottelu ja tottakai  Vappuuni kuuluu Retuperän WPK hauskalla ja taidokkaalla musisoinnillaan. Nyt jo ikärouvana on ihanaa katsella riemuitsevia ihmisiä Vappukarkeloissaan ja nauttia heidän innostaan.

Vappu on meidän suomalaisten ehkäpä riehakkain karnevaali, jossa kaikki ihmiset iloitsevat kevään valosta!

Vappupäivänä olimme puolisoni kanssa Elämän kimara -taidenäyttelyn avajaisissa Akvart-Galleriassa, jossa puolisoni serkulla oli akvarellimaalauksia esillä neljän muun akvarelliharrastajan ohella. Kiitos herkästä taide-elämyksestä! Akvarellimaalauksissa valo sekä veden ja värien taitava käyttö ovat merkittäviä tekijöitä oikean tunnelman luomiseksi.

Elämän kimaraa -näyttely 1.5.-15.5.2018.

Jaetaan iloa, kokemuksia ja tehdään hyviä tekoja toisillemme. Näin löydämme onnellisuuden avaimet.

Suloista toukokuuta kaikille!

4.5.2018 Marja-Riitta Hirvonen

Kevään tulo

Mikä riemu, kun kevät on tulossa!                                                                                       Se alkaa vähitellen, avaa aamun yhä aikaisemmaksi ja työntää illan yhä myöhemmäksi. Tunnetko pitkän talven jälkeen kevään tuoksut,  näetkö valon varjoineen ja kirkkaat värit tai kuuletko siipien kahinan?

Vietimme puolisoni Sepon kanssa viime viikon, huhtikuun ensimmäisen viikon, mökkimaisemissa Etelä-Savossa, jossa varhaiskevään vielä luminen metsä- ja järvimaisema oli huikean kaunis, täynnä valoa. Se oli luontotaulumme aamuvarhaisella herättyämme ja illalla nautimme siitä vielä juuri ennen nukkumaanmenoa takkatulen loisteessa. Ensimmäisinä päivinä hiihtelimme järven jäällä, mutta sitten lämpö sulatti jo lunta jäälle niin, että hiihtäminen ei ollut mahdollista.  Kinokset madaltuivat päivä päivältä, hanki suli koko ajan ja varvut ja sammalet työntyivät pälvipaikoista kohti valoa. Puut – kuuset ja männyt vapautuivat lumestaan.

On ihmeellistä tuntea miten vahvasti maisema elää säätilan, vuodenaikojen, öiden ja päivien – ja luomakunnan sekä  ihmisten kanssa. Sinun tarvitsee vain astua ulos ja olet jo osa maisemaa. Kevään ihme on taas kerran koettavissa ja aistittavissa, kunhan pidät aistisi avoinna ja olet vastaanottavainen.

En millään saanut kaikkia tunnelmia kameralla ikuistettua, mutta kirjoitanpa niistä. Toisena iltana kuulimme joutsenten trumpettimaisia, raikuvia ääniä ja toitotuksia mökkijärvemme yllä.  Onpa hienoa, kun joutsenet ovat taas uskollisesti palanneet! Toivottavasti ne löytävät sopivan sulan ja suojaisan pesimäpaikan.

Kirjailija Yrjö Kokko on 1950-luvulla julkaistussa kirjassaan Laulujoutsen kuvannut kansallislintumme uljasta olemusta seuraavasti:  ”Muovaillessaan laulujoutsennaaraan Luoja loi samanlaista arkaistista kauneutta, joka hurmaa meitä egyptiläisessä taiteessa. Laulujoutsenen kaula on suhteettoman pitkä, pitempi kuin sen ruumis. Mutta se korostaa siipien valtavaa voimaa ja suuruutta, kun laulujoutsen lentää. Laulujoutsenessa on herkkää lyyrillistä kauneutta. Sen olemukseen ei liity sitä sirostelua ja pöyhistelyä, mikä on ominaista kyhmyjoutsenelle. Laulujoutsenen pää on ihmeen suloinen, tyttömäisen viehättävä, ja nokan sitruunankeltainen tyvi on kuin keltainen kruunu kuningattaren otsalla.”

Mökin lähimetsässä tikka koputteli harva se päivä. Patikoidessa metsässä yritin etsiä eläinten talvijälkiä ja ottaa niistä kuvia. Joitakin jälkiä onnistuinkin taltioimaan. Hangella valot ja varjot jatkoivat leikkiään. Kuin keväällä olisi kiire tulla.

Kotimatkalla eilen näimme useita joutsenpareja suuntaavan lentoaan kohti Pohjoista iloksi meille kaikille. Muidenkin lintujen kevätmuutto on käynnistynyt nopeasti ja Etelä-Suomessa on jo havaittu peippo ja västäräkki. Niinpä voimme odottaa kesän tulevan piakkoin … puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen!

Suloista kevättä kaikille!

 

9.4.2018 Marja-Riitta Hirvonen

 

 

 

 

Rakkaudesta synnyin- ja kotiseutuun 

”Rakkaudesta synnyinseutuun ja stadiin” oli eilisen sunnuntai-illan 4.3. yhteisvastuukonsertin teemana Vuosaaren kirkolla. Laulelmien, kansanlaulujen ja runojen esittäjänä oli laulupelimanniryhmä Sakarat. Stadin Slangikuoro esitti Georg Malmstenin iki-ihania lauluja mm. Stadin kundi ja Mikki Hiiri merihädässä.

Lähdin konserttiin uteliaana, mieli avoinna tunnustelemaan stadilaisuuttani, onhan syntymä- ja kotikaupunkini Helsinki. Minun Helsinkini on valkea Pohjolan pääkaupunki, joka on monikulttuurinen ja jonka arkkitehtuuri on moni-ilmeistä – Finlandia-talo, Senaatintori mahtavine valtiollisine rakennuksineen kuten Suurkirkko, Helsingin yliopisto ja Valtioneuvosto.  Lempipaikkojani ovat Esplanadin puisto, Korkeavuorenkatu, Töölönlahti, Suomenlinna ja kotikaupunginosa Vuosaari.

Kaipuu juurille ja yhteinen kokemusmaailma

Luen Lilja -äitini ystävältään Aino Hirvonen-Sembiltä saamaa kirjettä, joka on päivätty Ainola 21.2.1991. Aino on Väinö-isäni serkku, Hiskias ja Ida Hirvosen tytär, joka avioitui Lars Sembin kanssa ja asui Åsissa Norjassa koko aikuisikänsä.  Aino kirjoittaa: ”Lilja hyvä! Kiitoksia kirjeestäsi, jonka sain tällä viikolla! Kirkkaat kevättalven terveisemme sinne rakkaaseen Suomeen! ” Kirjeessä hän muistelee myös kesäistä käyntiä Uukuniemellä: ”Olen monesti ajatellut niitä päiviä – keskikesän hetkiä siellä Pyhäjärven rannalla. Ei yhtään sadetta – sopivasti aurinkoa ja lämpöä ja luonto kauneimmillaan. Se oli ainakin minun elämässäni unohtumaton hetki.”  Edelleen Aino kirjoittaa: ”Nyt talven kuluessa on noussut monia kysymyksiä mieleeni, joista olisi kiva tiedustella Väinön mielipidettä. Tuntuukohan Väinöstäkin sellaiselta, että hänen juurensa ovat lähtöisin Matrista, vaikka hän oli vielä pienempi kuin minä olin silloin, kun muutimme Matrista. Taitaapa Matri olla Väinölläkin usein mielessä.”

Toden totta! Matri oli Väinö-isälleni rakas syntymä- ja kotipaikka! Muistot sieltä olivat ainutlaatuisia! Kauniin Karjalan kaipuu kutsui vanhempiani monille kotiseutumatkoille Matriin ja muualle Karjalaan. Vaikka olen stadilainen, koen vahvasti karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin siirtyneen vanhemmiltani henkisenä perintönä omakseni. Olen siitä kiitollinen vanhemmilleni!

         

Kuvissa näkymiä Matrista 3.6.2011.

 

Mun Stadi ja erilainen kieli-ilmaisu

Nyt, kun tulevana kesänä kokoonnumme sukutapaamisen ja -kokouksen merkeissä Helsingissä, on meidän kaikkien hyvä palauttaa mieleen vähän stadin slangia ja pohtia omaa suhdetta Helsinkiin. Leikillisen tulkinnan voi aloittaa Niin gimis on Stadi -laulusta. Mitähän muistoja tai toiveita laulussa kuvataan?

Niin gimis on Stadi,                                                                                                                 olis toivomus snadi,                                                                                                                   et tsiigaa sais sen vielä kerran.                                                                                          Mieli Sörkkaan ois föraa,                                                                                                      sinne skuru kyllä tsöraa,                                                                                                        tai vislaa vois issikan tsärran.

Näkis Hagiksen platsit                                                                                                            ja Brahiksen matsit                                                                                                                     ja Valgan – voi jebulis se stemmaa.

Vaikka lintsillä oisin                                                                                                                   ja penkillä goisin                                                                                                                          ja aina ei ois mitä skruudaa.                                                                                                    Niin silti gimis on Stadi,                                                                                                             siks toivomus snadi,                                                                                                                    et saisin viel gartsoillas luudaa.

(Säv. trad., sanoitus Veikko Lehmuksela Karjalan Kannaksen Karhumäki 1941)

Tervetuloa Stadiin!        

Matrin Hirvosten sukuseuran Jäsenkirje 1/2018, jossa infotaan tulevan kesän sukutapaamisesta ja sukukokouksesta, on lähtenyt matkaan puheenjohtajan s-postista  ja on aivan pian tulossa jakeluun kaikille sukuseuran jäsenille.

Toivotan teille rakkaat sukulaiset kaunista maaliskuuta ja  Hyvää Pääsiäistä!

 

 

5.3.2018 Marja-Riitta Hirvonen

 

 

 

 

 

Rakkaat lukijani,

Pahoittelen, että tämänkertainen blogiteksti on nyt hiukkasen myöhässä aiotusta aikataulusta, sillä ennen lomaani en ennättänyt sitä kirjoittaa.

Terveiset aurinkoiselta La Palman saarelta!                           Matka ja ympäristö olivat mielenkiintoiset!                                                          Osallistuimme puolisoni Sepon kanssa 12.2. Santa Cruz de La Palman karnevaaleihin, Carnaval Los Indianos, jota vietetään palmalaisten Kuubaan muuttaneiden ja siellä vaurastuneiden maahanmuuttajien muistoksi. Vaurastumista Kuubassa piti osoittaa monin tavoin palmalaisille. Valkoinen vaatteiden väri osoitti henkilön kuuluvan ei-ruumiillisen työn tekijöihin ja rikkauksia haluttiin avoimesti näyttää.

Nykyisin karnevaalissa kaikki kaupunkilaiset ja muut juhlijat pukeutuvat valkoiseen asuun, naiset koristautuvat pitsein ja kukkahatuin, koruin ja helmin ja miesten asusteisiin kuuluvat Panama-hatut, kävelykepit, taskukellot, matkalaukut pursuavine seteleineen ym. Juhlaan kuuluu iloinen seuranpito, valkoisen talkin suitsutus kanssajuhlijoiden päälle, tanssi ja kuubalaiset rytmit.

 

Teimme retkiä eri puolille luonnonkaunista saarta. Patikoimme mm. Los Tiloksen laakeripuumetsässä ja tutustuimme Caldera de Taburienten kansallispuistoon – upeita kokemuksia!

Mukava oli kyllä loman jälkeen palata talviseen ja valoisaan kotiin Helsinkiin ja jatkaa reipasta ulkoilua pikkupakkasessa ja lumisessa maisemassa!

Kesän sukutapaaminen ja sukukokous 28.7.2018 ja retki Suomenlinnaan 29.7.2018

Sukuseuramme hallitus piti kokouksensa lauantaina 3.2. meillä Vuosaaressa. Suunnittelimme kesän tulevaa sukutapaamista ja sukukokousta 28.7. Kulttuurikeskus Sofiassa os. Kallvikinniementie 35, Helsinki 98,   www.sofia.fi                                                                                                       ja sunnuntain 29.7.2018 Suomenlinna-retken ohjelmaa.

Kerron jo nyt  ohjelmastamme, jotta voitte alkaa suunnitella kesämatkaa monipuoliseen Helsinkiin.

Alustava ohjelma lauantaina Kulttuurikeskus Sofiassa  28.7.2018:

*klo 10 Sukutapaamisen aloitus, tervetulotoivotus + malja, sukulaulu   Kulttuurikeskus Sofian esittely                                                                    Hartaushetki Pyhän viisauden kappelissa edesmenneitä sukulaisia muistaen

*klo 12 – 13:30 Lounas: Buffet-lounas, johon kuuluvat kahvi/tee, mehu ja jälkiruoka. Hinta aikuisilta 25 euroa /henkilö, lapset 0-4-vuotiaat maksutta ja 4-12-vuotiaat 12,50 euroa.

*klo 13:30 – 15 Sukukokous

klo 15:15 – 18 Kiertoajelu Vuosaaressa + virkistystauko ja välipalatarjoilu – Marja-Riitan ja puolisonsa Sepon puutarhassa/kodissa

klo 18:15 – 19 Luontopolku Sofian alueella – johdattaa Sofian rantaan

klo 19 Illanvietto merenrannalla (sateen sattuessa Sofian sisätiloissa)

Retki Suomenlinnaan sunnuntaina 29.7.2018         

Kokoontuminen Kauppatorilla Suomenlinnan lauttasatamassa klo 12, josta siirtyminen lautalla kohteeseen -> Suomenlinnakeskus, muita kohteita maun mukaan mm. Nukkemuseo, Sotamuseo, vallit, kirkko, Pokemon-kohteet                                                                                                                        *Omakustanteinen lounas/välipala sovitussa ravintolassa tai kahvilassa

Tiedotamme aivan pian lisää sukukokouksesta kaikille jäsenillemme sukutapaamiseen ja – kokoukseen ilmoittautumisesta ja käytännön järjestelyistä huonevarauksineen ym. asioista.

Tervetuloa Helsinkiin Hiskias Hirvosen jalanjälkiä seuraten!

Toivotan kaikille lumista helmikuuta ja mukavaa kevään odotusta!

Tapaamisiin heinäkuussa!
18.2.2018 Marja-Riitta Hirvonen

Puheenjohtajan Blogi    Tammikuu 2018

Uudenvuoden lupaukset ja uusi arki

Olemme aloittamassa arkea joulunajan juhlapyhien jälkeen. Monille uusi vuosi lupauksineen asettaa suuria haasteita!

Moni on luvannut opetella terveyttä tukevia elintapoja; lisätä liikuntaa, vähentää makeisten nauttimista tai  herkuttelua kahvileipien kera tai luvannut pitää useammin yhteyttä ystävien ja sukulaisten kanssa….  jne … monesta  muusta  lupauksesta puhumattakaan.
No, yhtä kaikki –  lupaus on lupaus! Meillähän on kiistatonta tutkimuksellista näyttöä ravinnon ja liikunnan merkityksestä terveyteen, samoin kuin  hyvästä ihmissuhdeverkostosta terveyttä tukevana. Nyt tuumasta toimeen ja toteuttamaan kevyempää ja  kasvispitoisempaa ruokavaliota ja omaa liikuntaohjelmaa. Mennään  lähiluontoon –  metsään, rannoille, kukkuloille – yksin tai kaveriporukassa.  Samalla harjoitellaan perusretkitaitoja kuten kohteen ja reitin valintaa, kevyttä vaellusta, suunnistusta, tulentekoa, retkieväiden valmistusta ja nautitaan yhdessä luontokokemuksesta.

Sähkökatkot ja varautuminen

Kainuun viime päivien lumi- ja sähköttömyysongelmat ovat tuoneet esiin vähäisen kykymme varautua tilanteeseen, jossa on sähkökatkoja talviaikaan. Miten varmistamme selviytymisen sähköttömässä ajassa? Millainen kotivara teillä on?
Valmiussuunnittelu on tarpeen joka perheessä. Meillä pitäisi  kodissa olla varalla ruokaa, kuivamuonaa ja säilykkeitä,  vettä, muita juomia ainakin kolmeksi päiväksi, jopa viikoksi.
Muita välttämättömiä tarvikkeita ovat  vara-akku kännykän lataamista varten, kynttilöitä, taskulamppuja, vararadio +paristoja, trangia tai kaasukeitin ruoan valmistamista varten, lämpimiä villavaatteita -sukkia, käsineitä, päähineitä, huopia. Autossa tulisi olla ainakin 1/4 tankillinen bensaa aina jäljellä, mielellään enemmän. Huusholli pitäisi saada lämpimäksi. Varalämmitysjärjestelmä olisi syytä olla sähkölämmitteisessä talossa – takka, tai uuni ovat välttämättömiä ja kauaskantoisia ratkaisuja poikkeustilanteita ennakoitaessa.

Entä miten lähimmäisesi tai naapurisi pärjäävät? Pystytkö auttamaan tarvittaessa? Mitkä ovat selviytymistaitosi?

Ehkäpä me Matrin Hirvoset voimme harjoitella ja vahvistaa selviytymistaitojamme yhdessä tulevan kesän sukutapaamisessa 28. – 29.7.2018  luodun tilannekuvan ja  taitokisailun merkeissä.

Hyvää  ja  valoisaa tammikuuta kaikille!
8.1.2018  Marja-Riitta Hirvonen

Puheenjohtajan Blogi     joulukuu  2017

Joulun odotus….
Odotamme joulua. Joulu on Jeesuksen syntymän juhla. Uusi aika alkaa, pimeänaika taittuu kohti valoa.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina virittäydyimme joulun odotuksen tunnelmaan Viipurin Lauluveikkojen Adventtikonsertissa Helsingin Johanneksen kirkossa ja konsertin jälkeen Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla. Nautimme glögiä ja ihania korvapuusteja torikahvilassa, jossa vanhin lapsenlapseni työskenteli ja hankki taskurahaa. Juttelimme espanjalaisen perheen kanssa, joka oli joulumatkalla Helsingissä ja suuntasi edelleen kohti Napapiiriä ja joulupukinmaata.

Suomen ja meidän kaikkien yhteistä 100-vuotissyntymäpäivää on juhlittu näyttävästi kaikkialla Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Kerrassaan upeaa loistoa ja toinen toistemme luovuuden ja osaamisen arvostamista on nähty ja koettu monissa tilaisuuksissa! itsenäisyyspäivänä merkittävä kokemukseni oli mukana olo kannustajana toiseksi nuorimmaisen lapsenlapseni jääkiekko-ottelussa. Ottelu alkoi juhlavasti Maamme laululla ja päättyi rehtiin tapaan onnitteluihin ja pelaajien kättelyihin.

Mistä joulumieli syntyy?
Mitä se meille kullekin merkitsee, miten toimimme?

Monille joulunaikaan liittyy muistoja lapsuuden jouluista, kodin perinteistä ja tavoista. Monet joulun perinteet synnyttävät ajatuksen aitoudesta, jostain hyvin alkuperäisestä. Olkoonkin, että minun jouluni on koristeltu kaikenlaisin vaikuttein, kokemuksin, mieltymyksin ja joltain osin uusinkin tavoin.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat jakaneet koteihin joulukalenterin, joka on lahja adventinaikaan. Tämä on seurakuntien uusi tapa matkalla kohti joulua. Kalenterin on kuvittanut Annastiina Mäkitalo ja kalenterin luukkujen tekstit on koottu joukkoistamalla joulu.fi-sivuilta ja seurakuntien tapahtumissa ja ryhmissä. Oma tekstini on jossain luukussa! Pöytälaatikkorunoilijana olen tästä iloinen.

Joulukalenterin tapahtumat on sijoitettu vilkkaaseen kaupunkiin, jossa on tunnistettavia piirteitä muutamista pääkaupunkiseudun rakennuksista. Erilaiset valot tuovat jouluista tunnelmaa siniseen hämärän hetkeen. Kuvassa autot pysähtyvät suojatien eteen odottamaan, että pyhä kulkue ylittää kadun. Kulkuetta johtaa reppua kantava koululainen puudelienkelin kanssa, häntä seuraavat lyhtyä pitelevä enkeli ja pehmolammasta kantava lapsienkeli, Joosef ja Maria, joka kantaa tuttia imevää Jeesus-vauvaa rintarepussa. Viimeisenä tulee iäkäs enkeli käsissään tähti ja lyhty. Aamuisin on ihanaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan avatun luukun tekstin sisältöä. Tänään 9.12. teksti on ”Turva joulun tuo, lähimmäisyys lämmön suo.”

Jouluiloa toivon voivani jakaa lähettämällä itse tekemiäni tai kullekin saajalle hankittuja persoonallisia joulukortteja. Ensimmäiset joulukirjeet joulukortteineen lähetimme jo Sveitsiin ystäväperheille joulukuun alkupäivinä, ja nyt ovat mielessä kotimaan sukulaiset, ystävät ja tuttavat ja heidän muistamisensa.

Jouluinen musiikki, konsertit ja erityisesti Kauneimmat joululaulut-tilaisuus virittää mieleni yhteisölliseen joulun kokemukseen, johon tänä adventtina kutsun läheisiäni. Kestävän kehityksen suosijana en hanki tavaralahjoja, vaan joululahjani ovat usein kirjoja, musiikkia, elokuva- tai teatterilippuja tai muita tarpeellisia tarvikkeita.

Joulukuusi, kukka-asetelmat ja kynttilät luovat tunnelman koti-jouluumme, jota vietämme kaksin puolisoni Sepon kanssa. Lapsilla on omat perheensä ja olemme sopineet, että rauhoitamme kaikkien joulun viettämällä sitä omissa perheissä. Onnellinen joulu meillä on iloista ja kevyttä tunnelmointia sekä yhdessä tekemistä!

Toivotan kaikille Matrin Hirvosille ystävineen                                       Tunnelmallista Joulua &  Onnellista Uutta Vuotta !

9.12.2017  Marja-Riitta Hirvonen

Miten suku ja suvun henki meitä kantavat?

Pyhäinpäivän aattona olimme puolisoni Sepon kanssa katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Myrskyluodon Maija -musikaaliesitystä. Maijan ja Jannen perheen selviytymiskertomus oli koskettava ja esitys herätti paljon ajatuksia.  Elämän ilmiöinä onni, ilo, luonnon voimat, menetykset, suru ja suvun tuella selviytyminen ja vahvistuminen olivat hienosti kuvattuja teemoja. Kirjailija Anni Blomqvistin oma elämä ja kokemukset saaristossa olivat olleet hyvin samankaltaisia kuin kirjassaan Myrskyluodolla 1850-luvulla asuneen Maijan.

Jatka lukemista ”Puheenjohtajan blogi marraskuu 2017”

Kesä kääntyy viimein lopuilleen.
Luonto valmistautuu lepokauteen.
Syksyn hehkuvat värit ovat kirkkaimmillaan.
Miten me ihmiset reagoimme syksyyn? Kukin meistä omalla tavallaan kokee siirtymän kesästä syksyyn.
Tulkitaan kuvia syksyn värikkäästä kirkkaudesta.
Jatka lukemista ”Puheenjohtajan blogi lokakuu 2017”