Miten suku ja suvun henki meitä kantavat?
Pyhäinpäivän aattona olimme puolisoni Sepon kanssa katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Myrskyluodon Maija -musikaaliesitystä. Maijan ja Jannen perheen selviytymiskertomus oli koskettava ja esitys herätti paljon ajatuksia. Elämän ilmiöinä onni, ilo, luonnon voimat, menetykset, suru ja suvun tuella selviytyminen ja vahvistuminen olivat hienosti kuvattuja teemoja. Kirjailija Anni Blomqvistin oma elämä ja kokemukset saaristossa olivat olleet hyvin samankaltaisia kuin kirjassaan Myrskyluodolla 1850-luvulla asuneen Maijan.
Miksi pidämme menneiden sukupolvien elämän kuvausta tänä päivänä tärkeänä?
Menneisyyskertomukset avaavat meille ikkunoita sellaiseen aikaan, joka vaikuttaa meihin edelleen, mutta jota emme voi itse tavoittaa.
Rakentamalla itselleen kertomuksen sukunsa menneisyydestä syntyy kokemus osallisuudesta, sukupolvien ketjuun liittymisestä. Kirjoittamisen ja kertomisen on myös koettu olevan terapeuttista. Suvun kertomus on siten osa oman elämän kertomusta. Kerronnan kautta voimme hahmottaa kuinka elämä on sukupolvesta toiseen mennyt. Voimme etsiä vastauksia avoimeksi jääneisiin kysymyksiin ja tehdä erilaisia tulkintoja tapahtumista ja ehkäpä tunnistaa niiden vaikutuksia omaan itseen.
Pyhäinpäivänä muistelimme rakkaita edesmenneitä sukulaisiamme. Uskon, että ihmisen henki jää hänen kuoltuaankin elämään, jos on niitä, jotka hänet muistavat ja häntä muistelevat.
…..aivan kuten Myrskyluodolla Jannen kuoltua, hänen henkensä oli mukana antamassa tukea ja vahvistamassa Maijan ja lasten elämää.
Myrskyluodolta nyt Matrin Hirvosiin. Pimenevinä talven iltoina kannattaa siis pohdiskella suhdetta omaan perheeseen ja sukuun ja kirjata muistiin pieniä juttuja ja tarinoita sukulaisista ja suvun perinteistä, aina, kun vain aikaa on. Näillä tallennetuilla tarinoilla ja muistoilla saattaa olla uskomattoman arvokas merkitys meille kaikille sukulaisille sekä lapsillemme ja lapsenlapsillemme, jotka pyrkivät ymmärtämään elämää – ei ainoastaan juuri sitä hetkeä, vaan laajemmin mennyttä ja tulevaa.
Lämpimin terveisin ja valoa pimeään marraskuuhun toivottaen!
6.11.2017 Marja-Riitta Hirvonen