Kesä kääntyy viimein lopuilleen.
Luonto valmistautuu lepokauteen.
Syksyn hehkuvat värit ovat kirkkaimmillaan.
Miten me ihmiset reagoimme syksyyn? Kukin meistä omalla tavallaan kokee siirtymän kesästä syksyyn.
Tulkitaan kuvia syksyn värikkäästä kirkkaudesta.
….Toisaalla sade ropisee taas, tuulee navakasti ja on kylmä.
Minun ja sinun on syytä pukeutua lämpimästi.
Ropina saa minut onnelliseksi omalla rytmillään, kunhan kuuntelen sitä ja sen sointia.
Illan tullen on lupa kotoilla ja nauttia illan pimeydestä ja tuikkujen luomasta lämpimästä tunnelmasta.
Ihmisinä useammat meistä rakentavat haaveitaan ja elämäänsä pysyvyydelle. Sinikka Svärdin runo Tahdon kuvastaa sopeutumista turvalliseen muutosvaiheeseen – olkoonpa se muutos kesästä syksyyn tai jokin muu muutos elämässä.
Tahdon nukkua vierelläsi
tuntea kätesi ympärilläni,
kuulla hengityksesi,
tietää, että olet siinä.
Tahdon herätä kuiskaukseesi,
havahtua kosketukseesi,
luottaa siihen, että pysyt.
Löydämmekö jokapäiväisesta elämästämme ilon monivivahteiset sävyt ja menetysten mukanaan tuomat sirpaleet? Tunnistammeko arjestamme muutokset ja yhteisen onnen tunteen? Olisiko se harmoniaa? Muistammeko kiittää läheisiämme tavallisesta arjesta ja kumppanuudesta, sukulaisuudestakin?
Iloa lokakuun sateisiin ja aurinkoisiin päiviin kaikille sukulaisille!
6.1.0.2017 Marja-Riitta Hirvonen