Suomen suvi on parhaimmillaan, luonto on vihreä, linnut vielä laulelevat,
vesi järvissä mukavan lämpöistä. Toisaalta kesän hiipuminen jo alkaa
tuntua. Aurinko laskee jo n.40 minuuttia aikaisemmin kuin Juhannuksen
tienoilla. Päivät lyhenevät kukon harppauksen verran päivässä. Suomen
kesä on lyhyt ja kaunis, näin se vaan on taas jälleen kerran.
Saimaalla sorsan poikaset opettelevat lentämään. Ainakaan meidän
mökillä on havaintoja sorsapoikueista entistä vähemmän. Tänä kesänä
vain yksi poikue räpisteli kaislikossa. Siinä oli kuusi poikasta kun se eka
kerran huomattiin, toissa päivänä vain kaksi. Liekö lokit tai hauet
napanneet osan. Lokkeja on näkynyt harvinaisen vähän Ies-selällä. Tuskin
tähän on lintuinfluenssalla mitään tekemistä, kun havaintoja ei ollut
alkukesälläkään.
Kohta taas tavataan Punkaharjulla sukukokouksen merkeissä. Liekö
kesälomien vaikutusta kun vain parikymmentä on tulossa. Paikkahan on
hieno. Harjun maisemat ovat todella hieno nähtävyys, joskin jonkin
verran pilaantuneet uuden tien ansiosta. Perinteisesti siellä valitaan
puheenjohtaja ja hallitus pariksi vuodeksi. On yritetty löytää Marja –
Riitan korvaajaksi halukkaita, koska hän on ansiokkaasti hoitanut
tehtävää jo seitsemän vuotta. Kuitenkaan halukkaita ei tunnu olevan.
Sukumme vanhimman, äitini, taloon on saatu maalämpö toimimaan.
Tästä kerroin aikaisemmassa kirjoitelmassani, ja lupasin kertoa
kokemuksista. Noin puolen vuoden käytön perusteella on vähän aikaista
vetää lopullisia johtopäätöksiä sen edullisuudesta. Aika paljon näyttää
imaisevan sähköä. Kannattavuus riippuu hyvin paljon sähkön hinnasta.
On liikaa hehkutettu sen hyviä puolia.
Saimaalla, Rahikkalan kylässä 27.7.2023
Hyvää kesän jatkoa kaikille!