Entä jos…?

Uukuniemi on jo kuluneen sanonnan mukaan rajan pirstoma pitäjä. Eikä pelkästään maantieteellisesti vaan talvisota ja jatkosota vaikuttivat myös uukuniemeläisten henkilökohtaiseen elämään ja elämän ulkoisiin puitteisiin. Entäpä jos talvisotaa ja Jatkosotaa ei olisi käytykään, millaisissa oloissa Uukuniemellä silloin elettäisiin, millainen on Uukuniemen ja uukuniemeläisten vaihtoehtoinen historia?

Olisiko Uukuniemi itsenäinen, vai olisiko peräti niin, että Saari ja Parikkala olisi liitetty Uukuniemeen? Kenties Uukuniemi olisi kaupunki, Kiteen ja Sortavalan naapurikaupunki.

Joka tapauksessa Uukuniemen keskus olisi Ristlahdessa, jonne sitä alettiin jo siirtämään ennen sotia. Siellä olisi myös Uukuniemen lukio sen sijaan että uukuniemeläiset lapset kävivät oppikoukun Jaakkiman yhteiskoulussa. Uukuniemi olisi kuulunut Viipurin lääniin niin kauan kuin läänejä oli olemassa ja sen jälkeen Viipurin aluehallintovirastoon.

Uukuniemeläisten oikeudelliset asiat olisi käsitelty Sortavalan käräjäoikeudessa ja uukuniemeläiset konnat lukisivat tiilenpäitä Viipurin lääninvankilassa Papulassa, sen jälkeen kun Viipurin hovioikeus Vahtivuorenkadulla olisi heidän tuomionsa vahvistaneet.
Terveyspalveluja uukuniemeläisille tarjoaisi Laatokan Karjalan Sosiaali- ja Terveysalue LAKSOTE, päivystävä terveyskeskus olisi joko Sortavalassa tai Lahdenpohjassa.

Uukuniemen evankelis-luterilainen seurakunta kuuluisi Viipurin hiippakuntaan, harvat ortodoksit puolestaan kuuluisivat Sortavalassa istuintaan pitävän Karjalan ja koko Suomen arkkipiispan alaisuuteen.

Eipä olisi aamulehdetkään samoja kuin nyt. Itä-Savon varhaisjakelu päättyisi Punkasalmelle, uukuniemeläiset lukisivat Fingerporinsa aamukahvipöydässä Laatokka-lehdestä.

Uukuniemen lukioista valmistuneet ylioppilaat kirjautuisivat Helsingin yliopistossa Viipurilaiseen osakuntaan – minkä he tekevät nykyisinkin – elleivät menisi opiskelemaan Viipurin yliopistoon. Sortavalan seminaarista olisi tullut Viipurin yliopiston Sortavalan opettajankoulutuslaitos. Mahtaisiko sen missio olla sama kuin se, mikä annettiin Sortavalan seminaarille itsenäisyyden alkuvuosina? Seminaarin erityisenä tehtävänä oli kouluttaa kansakoulun opettajia Karjalaan idän uhkaa torjumaan. Tarina kertoo, että toiset opettajakokelaat omaksuivat tämän paremmin, jotkut toiset vielä vähän paremmin. Tapanaiset, Heikkiset, Pullit, Hirvoset ja monet muut uukuniemeläiset opettajat olivat Sortavalan seminaarista oppinsa hakeneet.
Henkilökohtaisesti vaihtoehtoinen historia tarkoittaa minulle sitä, etten olisikaan syntyperäinen uukuniemeläinen. Kohtalonani olisi tässäkin tapauksessa ollut syntyä rajan lapseksi. Lapsuuskotini olisi ollut muutaman kilometrin päässä Neuvostoliiton rajasta Suojärven Suvilahdessa.

Monessa kohtaa uukuniemeläisten vaihtoehtoinen historia poikkeaisi siitä, mikä on tullut heidän elettäväkseen. Samoin olisi tietysti ollut koko Suomen historia. Olisikohan Kekkosestakaan tullut Kekkosta ilman jatkosotaa?

Vähältä piti, ettei tämä olisi toteutunut. Ei olisi tarvittu kuin se, että 2. Maailmasota olisi jätetty sotimatta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *